MITÄ ON LÄMMÖNTALTEENOTTO!
Se on kaikilla tavoilla tuotetun lämpöenergian uusiokäyttöä, siirtämällä sen poistoilmasta jonkin väliaineen kautta uuteen käyttötarkoitukseen, joko tuloilmaan tai esim. käyttöveteen. Yleisimpiä jo tunnettuja talteenottokohteita ovat; - asuntojen, - teollisuuden, - julkisten rakennusten tai yleensä suurien ja korkeiden lämpötilojen poistoilman hyväksikäyttöä.
Lämpöä voidaan ottaa talteen erittäin helposti kaikesta lauhdevedestä ja jopa jätevedestä.

TALTEENOTON TOTEUTUSMENETELMIÄ ON USEITA:
- Nykyisin yleisesti käytössä ovat ns. levylämmönvaihtimet missä poistoilma ja sisäilma kulkevat samanaikaisesti kennolevyn eripuolilla (ristivirtaus), tämä talteenottoprosessi on hyvin lyhytkestoinen sekä sen vuoksi suhteellisen vähäinen. Hyötysuhde jää < 50 %.
Lisäksi laite tarvitsee lisälämmityksen varmistamaan sulana pysymisen pakkasella.

- Kehittyneempi versio edelliseen on regeneratiivinen eli vastavirtauksella varautuva metallikennosto (ns. pyörivä kennosto), missä ilma virtaa aina levyn molemmilla puolilla varautuen siten tehokkaammin, kunnes virtaussuunta vaihtuu ja kylmempi tuloilma vastaavasti lämpiää tehokkaammin. Varautumisen tehostajana toimii ilman suhteellinen kosteus joka sitoo sekä luovuttaa nopeammin lämpöä, sekä myös huolehtii kosteustasapainon säilymisestä. Hyötysuhde > 80 %. Valmistajia on jo useita, ks. www.enervent.fi
Soveltuu erinomaisesti pientalojen huoneistokohtaiseksi ilmastointilaitteeksi, sekä teollisuuden suurten ilmamäärien lämmöntalteenottoon ja toimii hyvin kaikissa sääoloissa.

- Tunnetuista menetelmistä tehokkain LTO on POISTOILMALÄMPÖPUMPPU missä lämpö siirretään tehokkaasti lämpöpumpun avulla nesteeseen, joka lämmittää talvella tuloilmaa sekä ylimäärällä esim. käyttövettä. Parhaissa teollisuuslaitteissa lämpö otetaan kaksiportaisesti eli ensin edellä mainituilla vaihtimilla tai ns. "Heat Pipe" menetelmällä missä väliaineena toimii CO2 kaasu. Loppulämpö otetaan lämpöpumpulla jopa alle nollapisteen, joten tekniikan korkean hyötysuhteen ansiosta päästään jo >100 %:n hyötysuhteeseen. Tämä tekniikka sopii vaihtoehdoista erinomaisesti myös asuinkerrostalon ilmastoinnin toteuttamiseen.
Lisäarvona automaattinen viilennys joka siirtyy käyttöveden lämmitykseen.
Muitakin talteenottotapoja löytyy nerokkaan kekseliäisyyden tuloksina.

MISSÄ MENNÄÄN TÄNÄÄN
Energia-asiat ovat vahvasti esillä julkisissa puheissa ja avustusohjelmissakin, mutta todelliset painotukset tuntuu menevän usein yhteen suuntaan kerrallaan. 
Uusiutuva energia jota lämmöntalteenotto on mitä suuremmassa määrin, olisi tärkeä ensimmäinen korjaustoimenpide tai viimeistään samanaikaisesti siirryttäessä uuteen lämmitysmuotoon esim. maalämpöön. Näin voidaan hyödyntää samaa tekniikkaa, sekä pienentää heti samalla lämmitystarvetta ja siten toteutuksen kokonaiskustannusta.

Tehokas poistoilman lämmöntalteenotto tekee jopa maalämpöön siirtymisen kannattamattomaksi ellei lämmitysjärjestelmän uusiminen ole muista syistä välttämätön.
Miksi tuottaa uutta ylimääräistä lämpöenergiaa uudella tavalla, kun samalla sitä tuhlataan entiseen malliin. Sanoisko sitä jopa hölmöläisen hommaksi.

MIKSI LÄMMÖNTALTEENOTTO?
Lienee jo maalaisjärkeen sopiva tapa säästä ja lopettaa tuhlaaminen harakoille.
Taloudellisesti ajattelevat yleensä osaavat toimia säästeliäämmin.

VERTAILU ESIMERKKI:
Kuinka tai missä toisessa jokaisen arkielämän kohteessa voidaan säästää tehdyllä investoinnilla parhaimmillaan lähes 50 % vuosituotolla? Lisäksi samalla parannetaan ilmastoinnin avulla saatavia asumisviihtyvyyteen sekä terveyteen liittyviä ominaisuuksia.